Rakentamisen alaa ravistelee laaja systeeminen muutos, joka haastaa perinteiset toimintamallit ja rakenteet, jotta edellytykset kestävälle kehitykselle ja tulevaisuuden hyvinvoinnille voidaan taata. Ajattelutavan muutos vaatii koulutuksen, suunnittelun ja toteuttamisen parissa laajaa yhteistyötä, tietojen ja parhaiden käytäntöjen avointa jakoa, jotta muutoksessa päästään etenemään mahdollisimman nopeasti.
Lokakuinen Helsingin kiertotalousklusterin organisoima kaksipäiväinen tapahtuma veti salit ja bussin täyteen teemasta kiinnostuneita sisustusarkkitehteja sekä aiheeseen jo vihkiytyneitä tahoja. Kahdessa päivässä sukellettiin kestävän suunnittelun ja rakentamisen teemoihin eri suunnista kohde vierailuin, aihetta syventävien esitysten parissa sekä työpajaillen.
Jo toteutetut hankkeet ratkaisuineen konkretisoivat hyvin teemaa tilasuunnittelijan näkökulmasta. Ensimmäisen päivän asiantuntija puheenvuorojen jälkeen iltapäivä pyhitettiinkin referenssikohteiden kierrokseen. Ensimmäinen visiitti kohde oli kunnostettu Arabia135 -kortteli, joka on kunnostettu harkitusti Metropolia ammattikorkeakoulun tiloiksi, olemassa olevia rakenteita säästäen ja jättäen ronskisti näkyviin rakennuksen “raakoja” pintoja. Rakennuksen käytävillä kulkiessa nousi mieleen nostalgisia muistoja omasta opiskeluajasta Taideteollisessa Korkeakoulussa, joka ennen Aalto-yliopistoa sijaitsi samaisessa rakennuksessa. Kiinteistömassassa on tyhjänä vielä halli, jossa sijaitsevat Arabian tehtaan vanhat keramiikan tunneli-polttouunit. Tälle valtavalle ja vaikuttavalle tilalle hahmotellaan parhaillaan uutta käyttöä.
Toinen kohde oli Katajanokalle juuri avautunut huoneistohotelli Noli Studios. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Pauli Siponen Avarrus Arkkitehdeilta valotti kohteen muutoksen tavoitteita, joissa paikalla valetun betonirungon ja ulkovaipan säilyttäminen antoi raamit uuden suunnittelulle taaten samalla rakennuksen elinkaaren pidentämisen. Pääsimme piipahtamaan muutamassa hotellihuoneessa sekä rakennuksen kattoterassilla, josta oli hienot näkymät Katajanokan katoille.
Kohdevierailujen jälkeen pureudutiin esityksen muodossa Aleksanterinkatu 13:n peruskorjauksen suunnitteluun, jossa tavoitteena on myös ollut rakennusrungon uudelleenkäyttö. Tässä Ilmarisen kohteessa on ollut tavoitteena materiaalien mahdollisimman suuri säilyttäminen sekä uudelleenkäyttö. Rakennus- ja purkujätteelle on asetettu 70% kierrätysasteen tavoite ja peruskorjaustöiden ollessa vielä käynnissä, lähentelee luku jo 85 prosenttia.
Olla Architecturen kohde-esittelyssä haastettiin 70- luvun “ruman” toimistotalon laatikkoarkkitehtuurin estetiikkaa. Kestävän suunnittelun ja rakentamisen tekijöiden on opittava arvostamaan eri aikakausien arkkitehtuuria. Kyseessä on totaalinen ajattelutavan muutos verrattuna menneiden vuosien intohimoiseen aiemman, “ruman” arkkitehtuurin purkamiseen uusien trendien tieltä. Vähemmän kliinisten tilojen omaksuminen osana laadukasta ympäristöä tulisi myös oppia. Valitettavasti Suomen rakennuskanta on kovin tuoretta, eikä pitkää historiaa vanhojen rakennusten uudelleenkäytöstä ole. Emme ole tottuneet “patinan sietoon”, mutta siihen on opittava.
Toisena päivänä kuultiin kansainväliset puheenvuorot Norjasta ja Tanskasta, joissa kiertotalouden hankkeissa ollaan meitä pidemmällä. Tanskalaisen Anders Bang Kiertznerin hanke-esittely uuden päiväkodin suunnittelusta ja rakentumisesta samalla tontilla sijaitsevista puretuista rakennuksista oli vaikuttava. Esiin nousi useita haasteita mm. purettavien rakennusosien kunnostuksen ja varastoinnin organisointi, suuri käsityön määrä, riskit ja haasteet projektinhallinnassa.
Toisen päivän iltapäivä työpajailtiin eri laajuisten tehtävien parissa. Haasteellisin työpaja-aihe koski kiertotalouden toteutumista suunnittelun eri vaiheissa sekä itse rakentamisessa, erilaisina taloudellisina aikoina, eri pituisina ajanjaksoina. Tämä työpaja nosti esiin kiertotalouden toteutumisen haasteita ja kompleksisuutta.
Sisustusarkkitehdin arkiseen työpäivään konkreettisesti liittyvässä materiaali workshopissa tutustuttiin kiertotaloudessa hyvin toimiviin uusiin materiaaleihin, mutta kaikkein oivalluttavin työpaja oli fyralaisten vetämä “9R -tilasuunnittelussa”, jossa konkretisoitui se ajattelutavan muutos, joka sisustusarkkitehdin ja kalustesuunnittelijan on otettava haltuun tässä muuttuvassa ajassa. Teeman äärellä olisi mielellään viettänyt koko päivän, mutta jo otsikoiden ajattelu osana tulevia suunnitteluprosessia vie kestävyyttä eteenpäin hanke kerrallaan.
9 ärrää
0. Refuse – Kieltäydy
1. Rethink – Uudelleenajattele
2. Reduce – Vähennä
3. Reuse – Uudelleenkäytä
4. Repair – Korjaa ja ylläpidä
5. Refurbish – Kunnosta
6. Remanufacture – Uudelleenvalmista
7. Repurpose – Muunn
8. Recycle – Kierrätä
9. Recover – Palauta
Tapahtuma oli hyvä kuvaus tämän päivän tilanteesta kiertotalouden mukaisessa suunnittelussa, jo tehdyistä hyvistä hankkeista sekä tulevaisuuden visioista ja tavoitteista. Toivottavasti tapahtumakonsepti saa jatkoa ja kirvoittaa kehittelemään laajasti myös uusia tapahtumia ja jatkokoulutusta, joissa tilasuunnittelun ammattikunta saa alati päivittyvää tietoa kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Yhdessä tietoa jakamalla saamme aikaan suurempaa vaikuttavuutta!
Helena Aalto, sisustusarkkitehti SIO
Voit katsoa myös Helsingin kaupungin kiertotalousklusterin pdf-koosteen päiviltä täältä
