Taide tulee tilaan hiljaa – mutta sen huomaavat kaikki

Performance- taiteilija Tashi Iwaoka luo tulkintaa Fanny Varjon teokseen perustuvan maton päällä. Matto on yhteistyössä Koolmat Oy:n kanssa tuotettu ja edustaa prototyyppiä mattomallistosta, jonka Ponsia kevättalvella 2022 lanseeraa. Tashin tanssi matolla esitettiin lokakuussa Creative Finland-vientitapahtumassa Tokion Suomen suurlähetystön Metsä-paviljongissa.

Yrityksemme lähtöideana oli kysymys: Mistä ja miten suunnittelija saa taidetta ja voiko tarvetta räätälöidä?

Taidehankinnan eteen kasautuu helposti esteitä. Mitä on vastuullinen visuaalisuus? Miten me voimme palvella välittäjänä ja yhdistäjänä taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun välillä. Erilliselle artefaktille ei ole tarvetta tai tilaa – ainakaan budjetin näkövinkkelistä. Vaikeaksi voi osoittautua myös saatavuus. Mistä löydämme juuri oikeat ajankohtaiset, kiinnostavat ja lisäarvoa synnyttävät teokset ja tekijät? Entä aikaresurssit? Nämä huomiot veivät meidät mennessään. Muotoilijan ja taiteen asiantuntijan yhteistyönä alkoi kehittyä palvelupolkuja ja lisenssiratkaisuja. Tavoitteenamme oli luoda uusi resurssiviisas taiteen käytön menetelmä, josta syntyisi synenergia hyötyjä.

Muotoilija katseli teosta pinta-alana. Löytyi lukuisia yksityiskohtia, fragmentteja. Digitaalisesti tallennettuina fragmentit skaalautuivat pinnoiksi. Taiteen tutkija nimesi prosessin ”teosmuotoiluksi”. Halusimme mahdollistaa taiteilijalle lisäansaintaa ja tarjota suunnittelijalle ehtymätöntä visuaalista valikoimaa. Yhteistyö arkkitehtien, taiteilijoiden, huippumuotoilijoiden, kärkigallerioiden ja taiteen korkeakoulujen kanssa on ollut, ja on oleva, kehitystyön edellytys. Vuorovaikutus jalostaa prosessia ja vie kohti palvelumallia, joka lanseerataan käyttöönne piakkoin. Teosmuotoilun menetelmillä maan arvostetut taiteilijat ja lupaavat uudet nousevat nimet saavat teoksiaan ja teosten osia esille julkisiin tiloihin notkeasti, raikkaasti, enemmän ja useammin.

Teosmuotoilu operoi jo valmiiden teosten parissa

Tuomme puhuttelevaa, laajalle skaalalle varioituvaa taidetta pala palalta tilasuunnittelun ja muotoilun käyttöön. Digitaalisuutensa ansiosta fragmentit skaalautuvat suuriin pinta-aloihin ja pieniin kalusteiden yksityiskohtiin – mallistoihin ja sarjoihin. Taiteilijoiden näkyvyys maksimoituu qr-koodilla, joka on integroitu fragmenttiaineistoon tai tuotteeseen. Koodi on kuin teoksen signeeraus, jolla katsojaa osallistetaan. Koodin skannaamalla sukelletaan suoraan taiteilijan kotisivuille ja alkuperäiseen teokseen. Lähtökohta paljastuu. Kuka taiteilija on? Mistä teoksesta on kyse? Miksi se on tehty?

Uudenlainen ansaintalogiikka ja työväline

Taiteilija saa neliö-, lisenssi tai kertakorvauksia teoksensa käytöstä. Mitä enemmän ”teosmuotoilemme”, sitä tehokkaammin tuemme taiteilijoitamme. Sidosryhmien jaettu hyöty ilmenee myös juridisissa sopimuksissa, joista vastaamme. Kuratoimme ja välitämme sanan kaikissa merkityksissä. Olemassa olevalla nykytaiteella on tilasuunnitteluun paljon annettavaa.Taide kiistatta luo hyvinvointia, lisäarvoa ja kilpailuetua. Juuri nyt on aika kannustaa syventämään tila kokemusten merkityksellisyyttä ja aika ottaa kantaa. Tehdään se taiteen avulla. Ponsia® on vuonna 2020 perustettu osakeyhtiö. Ponsia on palvelua tuottava ja lisensointia harjoittava nykytaiteen agentuuri, jonka kohderyhmänä ovat eurooppalaiset muotoiluyritykset sekä arkkitehtitoimistot.

 

Laura Laurén on palvelumuotoiluun syventynyt muotoilija ( Wetterhoff, Lapin Yliopisto ),
hän tuo materiaaliosaamisen lisäksi toimintaan 20-vuotisen kokemuksen tilasuunnittelun sidosryhmätyöskentelystä.

Mari Krappala on nykytaiteen kuraattori ja taideteoreetikko ( TaT, Aalto-yliopiston kulttuurintutkimuksen dosentti ).
Krappala on toiminut taiteen alalla 25 vuotta sekä yliopistoissa että eurooppalaisella nykytaiteen kentällä.

www.ponsia.fi
Instagram: @ponsiaartdesign