Joskus suunnittelijan on haastavaa muuttaa toimintatapojaan kestävämpään suuntaan. Viimeistään nyt on tiedossa, että kestävän kehityksen mukainen suunnittelu on yhteinen päämäärä, johon kaikkien suunnittelijoiden tulisi toiminnallaan pyrkiä. Eu-direktiiveillä ja vihreän kehityksen ohjelmalla on keskeinen merkitys vastuullisen toiminnan edistämisessä ja Eu vaatiikin kestäviä toimia, jotka liittyvät tuotteiden korjattavuuteen ja käyttöiän pidentämiseen.
Haastavinta uusien toimintatapojen omaksumisessa on muuttaa arvojen mukaiset ajatukset teoiksi. Voimme suunnittelupöydällä tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, mutta lopputuloksen kannalta merkittävässä roolissa ovat yhteistyökumppanien sitoutuminen yhteisesti määriteltyihin kestävyystavoitteisiin.
Yhteisten tavoitteiden lisäksi voimme lähestyä konkretiaa kiertotalousajattelun mukaisilla R-strategiolla. Käymme läpi sisustusarkkitehtuurissa ja kalustemuotoilussa parhaiten sovellettavia R-strategioita ja sitä mitä nämä voisivat tarkoittaa konkretian tasolla.
Refuse – Kieltäytyminen
Kieltäytyminen voi näyttäytyä omien arvojen vastaisten suunnittelutoimien kyseenalaistamisena. Suunnittelija voi myös kieltäytyä käyttämästä materiaaleja ja tuotteita suunnittelussa, joista tietää, että ne eivät tule kestämään aikaa eikä kulutusta.
Rethink – Uudelleenajattelu
Uudelleenajattelu voi tarkoittaa hukkaneliöiden minimoimista ja tilojen toimintojen monipuolistamista. Esimerkki uudelleenajattelusta ovat toimistohotellit sekä Spacent ja Airbnb tyyppiset sovellukset, joiden avulla tilan käyttöä pyritään tehostamaan. Kalustepuolella uudelleenajattelua ovat esimerkiksi kalusteleasing -palvelut.
Reduce – Vähentäminen
Tilasuunnittelussa tämä voisi tarkoittaa, että jos on mahdollista,niin rakenteita ei pureta jätteen vähentämiseksi. Huonekalusuunnittelussa vähentää voi huomioimalla kalusteen käyttötarkoitus, jonka mukaan materiaalit valitaan. Materiaaleja valittaessa otetaan huomioon niiden ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Suunnittelun keinoin voidaan myös vähentää käytettävien komponenttien ja materiaalien määrää.
Reuse – Uudelleenkäyttö
Olemassa olevat tuotteet voidaan myydä eteenpäin, lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai käyttää toisaalla. Mitä kauemmin tuotteet pysyvät käytössä, sen parempi.
Repair – Korjaaminen
Ympäristön kannalta ekologisin ratkaisu on etsiä uuden tuotteen sijaan sopiva jo olemassa oleva ja lisätä sen käyttöikää korjaustoimenpiteellä. Tätä voisi olla esimerkiksi massiivipuulattian kunnostus samaan käyttöön, kiintokalusteiden ennallistaminen ja irtokalusteiden uudelleenverhoilu.
Recover – Palauttaminen
Tuotemuotoilussa tulee huomioida tuotteen huollettavuus, joustavuus, korjattavuus ja materiaalien eroteltavuus niin, että elinkaaren lopussa tuotteen osat voidaan helposti erotella ja tarvittaessa kierrättää.
Refurbish – Kunnostaminen
Vanhentuneen tuotteen kunnostaminen nykypäivään. Esimerkiksi tekniikan päivittäminen nykypäivään tai valaisimen uudistaminen led-tekniikalla. Samalla kunnostamisen yhteydessä huomioidaan, että tekniikkaa tullaan myös tulevaisuudessa päivittämään.
Repurpose – Uusiokäyttö
Käytöstä poistuneen tuotteen tai sen osien uusiokäyttö eri käyttötarkoituksessa. Uusiokäytön kohdalla tulee kuitenkin huomioida käytettävien materiaalien ja tuotteiden myrkyttömyys ja ympäristöystävällisyys, jotta ne eivät aiheuta haittaa uudessa sijoituskohteessaan.
Recycle – Kierrätys
Poistettavien tuotteiden kierrätys tulee tehdä oikeaoppisella tavalla. Lisäksi kierrätystä voidaan tukea määrittämällä uusia materiaaleja ja tuotteita, jotka ovat valmistettu kierrätetyistä ja kierrätettävistä materiaaleista.
Lopuksi muistuttaisimme, ettei kukaan ole täydellinen kestävän kehityksen mukaisessa suunnittelussa. Tästä syystä on tärkeää, että kannustamme toisiamme kestävään suunnitteluun positiivisin asentein ja esimerkein. Pienillä teoilla on suunnittelussa suuri merkitys, kunhan suunta on oikea.
Inkeri Halla-aho, sisustusarkkitehti SIO
Petra Lassenius, sisustusarkkitehti SIO
Artikkeli on julkaistu Prointerior-lehdessä 4/2022