Kuvittele tilanne. Asuntosi palaa, ja sinulla on minuutti aikaa ottaa mukaasi vain tärkein. Minkä otat?
Vastaat ehkä läheisesi: ihmiset ja mahdolliset lemmikit. Mutta jos kysymys rajaisi nämä vaihtoehdot pois, mitä silloin vastaisit?
Tietokoneen, jota tarvitset elinkeinosi harjoittamiseen? Arvotavaran, jonka rahallinen vaihtoarvo on suurin? Vai ne tärkeät asiakirjat, joita säilytät siinä lukitussa laatikossa?
Tuskin. Veikkaan, että suurin osa meistä valitsee jonkin esineen, joka on itselle tunteen tasolla merkityksellinen. Valokuvan elämän tärkeästä hetkestä. Muiston ikimuistoiselta matkalta. Perinnöksi saadun esineen rakkaalta ihmiseltä.
Miksi?
Yksi mahdollinen syy on merkitys. Noihin esineisiin, joiden rahallinen arvo voi olla lähes olematon, kiteytyy jotain itsellemme tärkeää merkitystä, joka saa ne tuntumaan hädän hetkellä pelastamisen arvoisilta.
Kodin todellinen arvo piilee merkityksissä
Merkitys on olennainen osa kotia. Ei vain sen irtaimistoa vaan myös muita ominaisuuksia: rakennustyyppiä, aukotuksia, mittasuhteita ja tyyliä, sitä missä se sijaitsee. Merkitys syntyy yhteisvaikutuksena kaikesta siitä, mikä tekee kodista kodin. Juuri sellaisen, kuin se sattuu kussakin tapauksessa olemaan. Omanlaisensa.
Miten me sisustusarkkitehdit voisimme vahvistaa suunnittelutyössämme kodin merkityksellisyyttä? Miten voimme varmistua siitä, että se minkä suunnittelemme, olisi käyttäjälleen mahdollisimman merkityksellinen?
Tätä olen pohtinut jo vuosia. Pohdintojeni ja lähdekirjallisuuden pohjalta ehdotan sisältölähtöistä, tarpeisiin keskittyvää lähestymistapaa, jossa tilojen käyttäjän hyvinvointi asetetaan suunnittelutyön keskeiseksi lähtökohdaksi. Ei vain paperilla, vaan ihan käytännössä, kolmen kysymyksen avulla.
Mitä jos jatkossa kotien suunnittelussa lähdettäisiinkin liikkeelle näistä käyttäjälähtöisistä kysymyksistä:
- Mitä tarvitsemme voidaksemme hyvin?
- Millaiset tilat palvelevat näitä tarpeita parhaiten?
- Miten toimimme kotona yhdessä?
Näihin kysymyksiin vastaamalla selviävät kodin psykologiset, fyysiset ja sosiaaliset ulottuvuudet, joiden pojalta merkityksellisen kodin suunnittelutyö onnistuu.
Moniaistisuus merkityksellisen arkkitehtuurin tukena
Arkkitehti-muotoilija Eileen Grey on sanonut, että meitä suunnittelijoita tutuu kiinnostavan ulkoinen arkkitehtuuri enemmän kuin sisäinen. Ikään kuin koti luotaisiin silmän nautintoa, ei asujansa hyvinvointia, varten.
Samasta asiasta on pitkään puhunut myös arkkitehti Juhani Pallasmaa.
”Se miltä paikat tuntuvat ja kuulostavat ja tuoksuvat, vaikuttaa siihen, miltä ne näyttävät. ” Näin puolestaan arkkitehti Steven Holl Pallasmaan Ihon silmät -teoksen esipuheessa.
Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Kun koti on koti kaikille aisteille, siitä todennäköisemmin tulee myös merkityksellinen. Moniaistinen suunnittelu vahvistaa tilan synnyttämien muistijälkien syvyyttä.
Mitä syvemmän muistijäljen koti puolestaan meihin painaa, sitä tärkeämmäksi sen koemme. Niin tärkeäksi, että tulipalon tullen tahtoisimme kiskaista sen perustuksiltaan ja kantaa kokonaisuudessaan turvaan, jotta varmasti saisimme talteen kaiken sen merkityksen, joka sen eri sopukoihin piiloutuukaan.
Koti on merkityksellinen paikka.
”Etsimme rakennuksista kahdenlaisia asioita. Haluamme niiden suojelevan meitä ja toivomme niiden puhuvan meille. Puhuvan siitä, minkä koemme tärkeäksi ja mistä haluamme itseämme muistutettavan.” – Taidekriitikko John Ruskin
Maaretta Tukiainen on kirjailija, muutosvalmentaja ja sisustusarkkitehti SIO, joka on aiemmin toiminut TV-maailmassa mm. juontajan ja kanavajohtajan rooleissa.
Lisää aiheesta Maaretan juuri ilmestneessä kirjassa Hyvän mielen koti (Tuuma, 2021) sekä samannimisessä podcastissa, joka löytyy mm. Spotifysta, Acastista ja iTunesista.
Maaretta IG:ssä @maaretta.tukiainen.
