Alalla voidaan tehdä enemmän

Elämme monella tapaa murroksen aikaa. Kestävän kehityksen teemat läpileikkaavat niin tuotteiden valmistajat, palveluiden tuottajat kuin kuluttajat. Kotimaisen tuotannon lisäksi tämän hetken vastuullisuustrendejä ovat ympäristö- ja yhteiskuntavastuu. Yrityksen yhteiskuntavastuulla viitataan kestävän kehityksen edistämiseen yrityksessä.1

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.2 Kestävää kehitystä tarkastellaan ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden kautta. Kestävä kehitys saavutetaan ulottuvuuksien risteyskohdassa, kun kaikki kolme ulottuvuutta ovat tasapainossa.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.3 Kun yritys tarjoaa ratkaisuja esimerkiksi paikallisiin ympäristöhaasteisiin samalla kun yritys panostaa vastuullisuuteen koko arvoketjussaan, ollaan vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksien ytimessä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) antavat pohjan organisaatioiden omien tavoitteiden määrittämiselle osana strategista suunnittelua. Olennaisuusarvioinnin kautta yritykset löytävät organisaation toiminnan kannalta olennaisimmat SDG-tavoitteet. Kestävän kehityksen edistämiseksi organisaatio tarvitsee tiekartan, joka kertoo, millä toimenpiteillä ja mittareilla se etenee kohti tavoitteitaan. Vastuullinen yritys raportoi sidosryhmiä vastuullisuustavoitteiden edistymisestä ja kertoo yrityksen toiminnan sosiaalisista, ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Ekologinen kestävyys organisaatiossa tarkoittaa organisaation olemassaolosta aiheutuvien välittömien ympäristövaikutusten kuten rakennusten, niiden lämmityksen, valaistuksen, laitteistojen jne. energiankulutuksen aiheuttamien päästöjen minimoimista sekä organisaation aiheuttamien kuljetusten ja liikkumisten sekä organisaation tuottamien tuotteiden ja palveluiden päästöjen ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten minimoimista ja toisaalta positiivisten vaikutusten lisäämistä.2

Organisaation sosiaalisen kestävyyden toteutumiseksi on tärkeää, että henkilöstön hyvinvoinnista, turvallisuudesta, terveydestä ja jaksamisesta huolehditaan esimerkiksi henkilöstöpolitiikan, kuljetusten työehtosopimusten, työsuojelutoiminnan sekä terveyspalvelujen keinoin. Organisaatioiden taloudellisen kestävyyden teemoja ovat muun muassa kannattavuus, kilpailukyky ja tehokkuus, vastuullinen veronmaksu sekä hyvä hallinto.

Standardeista ja sertikaateista apua valintojen tekemiseen

Standardi on sana, joka toistuu arkipuheessa usein. Standardi voi tarkoittaa normia, normaali- tai vakiotyyppiä. Standardeilla tarkoitetaan myös julkaisuja, joihin on kirjattu yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai vaikkapa ominaisuuksia tuotteille ja niiden valmistukselle tai testaukselle sekä järjestelmille tai palveluille.4 Sertifikaatti on todistus, jolla tarkoitetaan laatujärjestelmän auditoinnin jälkeen annettua todistusta siitä, että laatujärjestelmä on käytössä.

Standardisointi auttaa vertailtavuutta tuotteiden ja materiaalien valintoja tehdessä. Valmistaja ja myyjä tuntevat tuotteensa ja kuluttaja tietää mitä saa. Olennaista on osata etsiä tietoa, kysyä ja tarvittaessa kyseenalaistaa ja haastaa valmistajia ja myyjiä. Suunnittelutoimistojen on sitouduttava määrittämään sertifioituja tuotteita kohteisiin, vaikka niitä ei pyydettäisi.

EU-ympäristömerkitty tuote tai palvelu täyttää tiukat vaatimukset, jotka koskevat paitsi tuotteesta tai palvelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, myös tuotteen toimivuutta ja turvallisuutta käyttäjälle.

ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän malli. Sen avulla organisaatio voi kokonaisvaltaisesti ja tavoitteellisesti parantaa ympäristöasioidensa hallintaa ja edistää kestävää kehitystä. Standardi soveltuu kaikenkokoisille organisaatioille eri toimialoilla niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.5

Kansainvälinen standardi ISO 9001 asettaa vaatimukset organisaation laadunhallintajärjestelmälle. Se on maailman tunnetuin työkalu laadunhallintajärjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen. Se sopii myös johtamisjärjestelmän perustaksi. ISO 9001 tuo laadunhallintaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Se auttaa organisaatioita sekä parantamaan toimintansa laatua että osoittamaan hyvää laadunhallintaa. Se lisää myös hyvää asiakaspalautetta.6

Vastuullinen yritys haluaa sitoutua toiminnassaan käyttämään ja määrittämään esimerkiksi suunnittelukohteisiin sertifioituja tuotteita. Jos tuotekohtaisia sertifikaatteja ei ole, valitaan mallisto/valmistaja, jolla on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä tai edes ISO 9001 -laatujärjestelmä. Jos mitään sertifikaatteja ei ole, valitaan edes eurooppalainen tuote, koska sen ekologisuutta säätelevät eurooppalaiset lait ja ympäristötietoisuus.

Nykyään yrityksiin ja organisaatioihin myös kohdistuu sidosryhmien taholta yhä enemmän odotuksia osallistua kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen. Vastuullinen yritys toimii avoimesti ja läpinäkyvästi. Sellainen toiminta yksinkertaisesti lisää luottamusta. Luotettavat yritykset ovat vetovoimaisia niin asiakkaiden kuin työntekijöiden keskuudessa. Vastuullinen liiketoiminta luo kilpailuetua ja on hyvää liiketoimintaa heijastuen positiivisesti yrityksen tulokseen.

Miksi yritysten kannattaisi nostaa avoimuus, läpinäkyvyys ja vastuullisuus osaksi asiakasviestintää? Vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia, ja he ovat valmiita siitä myös maksamaan. Suomalaisista kaksi kolmasosaa pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että heidän ostamansa tuote tai palvelu on vastuullisesti tuotettu.7

Organisaation viestinnän on perustuttava vastuulliseen liiketoimintaan. Vastuullisuusviestintä onkin yleistynyt viime vuosina. Samaan aikaan kuluttajien kiinnostus yritysten ja brändien vastuullisuutta kohtaan on kasvanut tasaisesti. Silti kuluttajat yleisesti kokevat, etteivät he saa riittävästi tietoa yritysten tai brändien vastuullisuudesta.7Huomionarvoista on, että vastuullisuus sanana ei sinällään tarkoita mitään. Luvut ja numerot kertovat todellisesta vastuullisesta toiminnasta.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen tarvitaankin niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisiakin. Vastuulliset yritykset voivat olla tulevaisuuden suunnannäyttäjiä.

 

Annaleena Lahtinen, sisustusarkkitehti SIO
lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

  1. https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/yhteiskuntavastuu/
  2. https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys
  3. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
  4. https://sfs.fi/standardeista/mika-on-standardi/
  5. https://eu-ymparistomerkki.fi/eu-ymparistomerkki/tuoteryhmat/
  6. https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/iso-9001-laadunhallinta/
  7. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/02/04/vastuullisuusviestintaa-vai-valikoituja-faktoja/