1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Sisustusarkkitehdit SIO ry, ruotsiksi Inredningsarkitekter SIO rf ja kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Association of Interior Architects SIO. Epävirallisesti yhdistys käyttää nimestään lyhennystä SIO. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n jäsen.
2 § TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia sisustusarkkitehtien valtakunnallisena, aatteellisena ja ammatillisena järjestönä sekä tukea jäsentensä ammattitaidon ylläpitämistä, edistäen rakennetun lähiympäristön suunnittelun hyvää tasoa taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
2.1 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksen tehtävänä on:
a ylläpitää ja edistää sisustusarkkitehtien järjestö- ja yhteistoimintaa sekä valvoa jäsenkuntansa yleisiä ja yhteisiä etuja sekä oikeuksia;
b järjestää koulutustilaisuuksia, kokouksia, kilpailuja, näyttelyitä, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia sekä opintomatkoja;
c edustaa jäseniään ammatillisissa kysymyksissä kotimaassa ja ulkomailla antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja olemalla toimialaansa liittyen järjestöjen ja organisaatioiden jäsenenä asettamalla edustajansa niiden kokouksiin ja toimikuntiin;
d omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta, vastaanottaa avustuksia, jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, harjoittaa julkaisutoimintaa ja järjestää näyttelyitä, keräyksiä ja arpajaisia;
e todeta jäsenyyteen pyrkivien pätevyys ja ammattitaito.
3 § JÄSENYYS
3.1 Jäsenyyskelpoisuus
Hallitus hyväksyy jäsenvaliokunnan esityksen perusteella yhdistyksen uudet jäsenet.
Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on:
a suorittanut yhdistyksen hyväksymässä suomalaisessa korkeakoulussa alan MA tasoisen loppututkinnon;
b suorittanut yhdistyksen hyväksymässä korkeakoulussa alan BA tasoisen loppututkinnon sekä toiminut vähintään kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen alan ammattitehtävissä;
c toiminut sisustusarkkitehdin ammattitehtävissä erityisen ansioituneesti vähintään kymmenen vuoden ajan ja osoittanut ammattipätevyytensä.
Kokelasjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut alan loppututkinnon ulkomailla tai BA tasoisen loppututkinnon Suomessa yhdistyksen hyväksymässä korkeakoulussa. Kokelasjäsenyys kestää korkeintaan 3 vuotta. Kahden vuoden jälkeen kokelasjäsen voi hakea varsinaista jäsenyyttä.
Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee yhdistyksen hyväksymässä korkeakoulussa sisustusarkkitehtuuria tai kalustemuotoilua. Opiskelijajäsenyys voi kestää korkeintaan 6 vuotta. Opiskelijajäsenen on haettava kokelas- tai varsinaista jäsenyyttä opiskelun päätyttyä, tai erottava yhdistyksestä.
Vapaajäsen on henkilö, joka on täyttänyt 65 vuotta ja ollut yhdistyksen varsinaisena jäsenenä vähintään 30 vuotta. Hallituksella on oikeus hakemuksesta vapauttaa eläkepäätöksen saanut tai työkykynsä menettänyt jäsen kokonaan tai määräajaksi jäsenmaksusta, vaikka hän ei olisi täyttänyt 65 vuotta.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua suomalainen tai ulkomaalainen alalla erityisen ansioitunut henkilö, joka toiminnallaan on edistänyt yhdistyksen sääntöjen mukaista toimintaa.
3.2 Jäsenoikeudet ja -velvollisuudet
Varsinaisella jäsenellä on oikeus käyttää yhdistyksen virallista ammattinimikettä: sisustusarkkitehti SIO. Oikeus säilyy, vaikka jäsen siirtyisi vapaajäseneksi tai kunniajäseneksi. Lyhennystä ei saa käyttää yrityksen nimen liitteenä.
Jokaisella yhdistyksen varsinaisella, vapaa- ja kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa äänioikeus ja yksi ääni.
Kokelas- ja opiskelijajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Opiskelijajäsenet voivat valita keskuudestaan 1-2 edustajaa, joilla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.
Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä sekä sitouduttava noudattamaan yhdistyksen kokouksen vahvistamia ohjesääntöjä ja IFI:n (International Federation of Interior Architects / Interior Designers) ammatillisen toiminnan ohjeita.
3.3 Jäsenmaksut
Varsinaiset jäsenet, kokelas- ja opiskelijajäsenet ovat velvolliset suorittamaan jäsenmaksun, jonka suuruudet vahvistaa syyskokous seuraavaa tilikautta varten.
Vapaajäsenet ja kunniajäsenet eivät ole velvollisia suorittamaan jäsenmaksua. Jäsenellä, jonka erääntynyt jäsenmaksu on maksamatta, ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
3.4 Eroaminen
Jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
3.5 Jäsenyyden menettäminen ja erottaminen
Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi, jos hän ei ole suorittanut edellisen vuoden jäsenmaksua seuraavan vuoden kevätkokoukseen mennessä. Ero kirjataan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, kuultuaan jäsenvaliokuntaa, jos jäsen on:
a toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä,
b rikkonut yhdistyksen sääntöjä,
c rikkonut ammatillisen toiminnan ohjeita.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen 45 vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon erottamisestaan. Erottaminen astuu voimaan selvityksen antamisajan mentyä umpeen tai hallituksen tehtyä päätöksen selvityksen saatuaan.
4 § PÄÄTÖSVALTA JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET
4.1 Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Sääntömääräisiä kokouksia on vuosittain kaksi:
kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous lokakuun loppuun mennessä.
Kokouskutsussa on mainittava aika, paikka ja esille tulevat asiat sekä syyskokouskutsussa hallituksen kokoonpano ja erovuoroisuus.
Asia, jonka yhdistyksen jäsen haluaa käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, on kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle vähintään neljäkymmentäviisi (45) vuorokautta ennen kokousta. Hallituksen on tuotava tällainen aloite omalla lausunnollaan varustettuna yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä kun hallitus kutsuu sen koolle tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti anoo ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
4.2 Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa
Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
4.3 Yhdistyksen päätökseksi tulee
a se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä;
b äänten mennessä tasan, se mielipide asiayhteyksissä, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, henkilökysymyksissä arpa;
c sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden luovuttamista tai kiinnittämistä koskevassa asiassa sekä jäsenen erottamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
Kokouksessa ei voi tehdä päätöstä muusta kuin kutsussa mainitusta asiasta, ellei kokous totea asiaa kiireelliseksi vähintään kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta, sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen toiminnan kannalta merkittävän omaisuuden luovuttamisesta ei voi tehdä päätöstä, ellei asiasta ole mainittu kokouskutsussa.
4.4 Syyskokouksessa käsiteltävät asiat
1 Kokouksen avaus;
2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5 Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi;
6 Määrätään hallituksen ja toimikuntien jäsenten kulukorvauksista seuraavaksi vuodeksi;
7 Määrätään seuraavan vuoden varsinaisten, kokelas- ja opiskelijajäsenten vuosimaksun suuruus ja eräpäivä sekä päätetään vapaajäsenten ja kunniajäsenten eduista;
8 Hyväksytään yhdistyksen talousarvio seuraavaksi vuodeksi;
9 Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi
sekä hallituksen varajäsen seuraavaksi vuodeksi;
10 Valitaan hallituksen jäsenten joukosta hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi
11 Valitaan yhdistyksen ehdokas Ornamo-säätiön hallitukseen seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi;
12 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja aloitteet;
13 Käsitellään muut näiden sääntöjen kohdan 4.3 mukaan kiireelliseksi todetut asiat;
14 Kokouksen päättäminen.
4.5 Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat
1 Kokouksen avaus;
2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
Valitaan
kohtien 6 ja 7 käsittelyn ajaksi kokouksen puheenjohtajaksi henkilö, joka ei ole edellisen tilikauden aikana ollut hallituksen jäsen eikä tilivelvollinen;
3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5 Esitetään edellisen tilikauden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä toiminnantarkastajien lausunto;
6 Päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille;
7 Valitaan toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan tarkastamaan yhdistyksen seuraavan kalenterivuoden tilit ja hallinto;
8 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja aloitteet;
9 Käsitellään muut näiden sääntöjen kohdan 4.3 mukaan kiireelliseksi todetut asiat;
10 Kokouksen päättäminen.
5 § YHDISTYKSEN TILIKAUSI
Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit ja tilinpäätös on esitettävä toiminnantarkastajille vähintään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta ja toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.
6 § HALLINTO
6.1 Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Hallituksen varsinaisen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta siten että vuosittain erovuorossa on kaksi tai kolme jäsentä. Syyskokous valitsee vuosittain hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Heidän toimikautensa on yksi kalenterivuosi.
Varajäsen on tervetullut osallistumaan kokouksiin. Hallituksen varajäsenen toimikausi on yksi kalenterivuosi.
6.2 Hallituksen tehtävät
a kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistelee niissä käsiteltävät asiat;
b toimeenpanee yhdistyksen kokousten päätökset;
c päättää uusien jäsenten hyväksymisestä jäsenvaliokunnan esityksen perusteella;
d edustaa yhdistystä ja johtaa yhdistyksen toimintaa;
e huolehtii varojen hankinnasta, taloudenpidosta ja kirjanpidosta;
f laatii toiminta- ja tilikertomukset;
g laatii ehdotukset seuraavan tilikauden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;
h asettaa edustajat yhdistyksen valiokuntiin ja työryhmiin, määrittelee niiden tehtävät ja valvoo niiden toimintaa;
i ylläpitää jäsenluetteloa sekä pitää yhteyttä jäseniin;
j ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä päättää heidän
työsuhteensa ehdoista
6.3 Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos kolme (3) hallitukseen kuuluvaa sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme hallitukseen kuuluvaa on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide asiakysymyksissä, henkilökysymyksissä arpa. Hallituksen jäsen ei saa jäädä pois hallituksen sääntömääräisistä kokouksista esittämättä pätevää syytä kokoonkutsujalle.
Toimihenkilöillä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puheenvuoroja.
6.4 Tilintarkastajat
Yhdistyksellä on toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
6.5 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa. Hallitus voi myös määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
6.6 Esteellisyys hallituksen kokouksissa
Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilöt eivät saa osallistua heidän ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa heidän yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
6.7 Vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksella aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyslakia rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa.
7 § VALIOKUNNAT
Yhdistyksellä on kolme sääntömääräistä valiokuntaa. Kaikissa on 5 jäsentä, joista vuosittain vaihtuu yksi tai kaksi jäsentä. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet, joiden toimikausi on kolme vuotta.
Valiokuntien käsittelemissä asioissa lopullinen päätäntävalta on yhdistyksen hallituksella.
Jäsenvaliokunta arvioi yhdistyksen jäseneksi hakevien koulutustason ja ammattipätevyyden sekä tekee ehdotuksen uusista jäsenistä. Valiokunta käsittelee myös kollegiaalisuuskysymyksiä ja tekee esitykset jäsenen erottamisesta silloin, kun hän on toiminut ammattikunnan tarkoitusperien tai eettisien sääntöjen vastaisesti.
Ammattiasiain valiokunta tekee esityksiä jäseniä koskevissa edunvalvonta-asioissa sekä seuraa jäsentensä aseman ja alan kehittymistä työmarkkinoilla. Valiokunta vaikuttaa pätevyyden, kilpailusääntöjen ja suunnittelusopimusten ajanmukaisuuteen ja oikeellisuuteen sekä antaa lausuntoja ammattia koskevissa asioissa.
Koulutusvaliokunta seuraa ja arvioi alan koulutuksen tasoa ja toimii vuorovaikutuksessa opetusviranomaisten kanssa. Valiokunta tekee hallitukselle esityksiä täydennyskoulutus- ja tutkimusaiheista.
8 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä. Asiasta on mainittava kokouskutsussa ja sääntöjen muuttamiseen on saatava hyväkseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
9 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Yhdistys voidaan purkaa yhdistyksen kokouksen tekemällä päätöksellä kun vähintään kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistö kannattaa sitä. Yhdistyksen purkamisesta on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen jäljellä olevat varat luovutetaan yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi. Yhdistykselle lahjoitettujen tai testamentattujen varojen käytöstä päätetään samalla tavalla, ellei lahjoittaja tai testamenttaaja ole nimenomaan toisin määrännyt.
Jos yhdistyksellä on velkoja, on hallituksen huolehdittava selvitystoimista ellei yhdistyksen kokous ole valinnut hallituksen tilalle yhtä tai useampaa selvitysmiestä. Selvitystoimiin ei kuitenkaan ole tarpeen ryhtyä, jos yhdistys purkautumisesta päättäessään on samalla hyväksynyt hallituksen loppuselvityksen, jonka mukaan yhdistyksellä ei ole velkoja.
Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun purkautumisesta on tehty merkintä yhdistysrekisteriin.
10 § JÄSENOIKEUKSIEN SÄILYMINEN
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.